Aluevaltuuston kokouksessa 16.4 kuultiin hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahnin katsaus ajankohtaisiin asioihin. Svahnin mukaan hyvinvointialue on siirtymässä vakauttamisvaiheesta hyötymisen vaiheeseen, johon liittyy myös palvelujen ja palveluverkon uudistaminen.
Suurimpia ongelmia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkailla tuottavat palveluihin pääsy sekä yhteyden saaminen ammattilaisiin. Luottamus terveydenhuoltoon onkin viime vuosina merkittävästi heikentynyt, eivätkä hallituksen hyvinvointialueille asettamat erittäin tiukat talousraamit ja aikataulut paranna tilannetta.
Hyvinvointialueilla leikkauksiin eivät pääse enää potilaat, vaan palvelut. Petteri Orpon hallitus kaavailee ainakin sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon palveluvalikoiman rajaamista, asiakasmaksujen nostoa ja heikennyksiä vammaispalveluihin. Hoivatakuun kiristykset perutaan ja hoivan henkilöstömitoitusta lasketaan.
Hallitus on määrännyt kehysriihessään myös synnytyssairaaloiden ja ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon yksiköiden määrän vähentämisen. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa on siis jatkossa tarjolla vähemmän, kauempana kotoa ja tukiverkoista ja se tulee maksamaan aiempaa enemmän palveluiden käyttäjille. Näissä raameissa aluevaltuutetut lähtevät neuvottelemaan palveluverkosta, eli siitä, missä palvelut tulevaisuudessa sijaitsevat.
Valtuustossa käsiteltiin myös Vasemmistoliiton aluevaltuutettu Heli Ahjoniemen työkykytiimejä koskevaa aloitetta. Aloitteen oli allekirjoittanut 23 aluevaltuutettua ja sen tarkoituksena oli työkyvyn tuen tiimien mallien selvittäminen ja perustaminen. Vastauksessaan hyvinvointialueen virkahenkilöt perustelivat aloitteen hylkäämistä sillä, että hyvinvointialueella on tänä vuonna alkamassa hanke, jonka tarkoitus on tuottaa toimiva työttömien sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyömalli hyvinvointialueelle. Tähän sisältyvät siis myös työkyvyn tuen palvelut.
Ahjoniemi toivoi puheenvuorossaan, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen, Kelan ja TE-keskusten yhteistyömallista tulee toimiva ja ihmisläheinen. Ahjoniemi myös muistutti yksilöllisen kuntouttamisen tärkeydestä: ”Rankaiseminen ei auta silloin, kun työkyky on alentunut.” Ahjoniemen mukaan pitkäjänteinen toiminta on pitkällä tähtäimellä myös kustannustehokkaampaa. Ahjoniemi toivoi myös työntekijöiden ja asiakkaiden näkökulman sekä jo olemassa olevien toimintamallien huomioimista.
Lisäksi kokouksessa käsiteltiin useita eronpyyntöjä, jotka liittyivät hyvinvointialuelain 78 pykälän tiukkaan esteellisyystulkintaan, joka koskee hyvinvointialueen kuntien hallituksissa toimimista palveluverkon kaltaisissa, kunnille hyötyä tai vahinkoa tuottavissa asioissa. Näistä pakottavista syistä Vasemmiston aluevaltuustoryhmän Birgitta Gran joutui jättämään eronpyyntönsä ja tilalle aluehallituksen varajäseneksi valittiin Aino Akinyemi.
Lisätietoja:
Tiina Aavaparta
tiina.aavaparta@luvn.fi