Palveluverkkoa koskevat neuvottelut on saatu päätökseen. Vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmä on hyväksynyt neuvottelutuloksen ja on pääosin tyytyväinen lopputulemaan.
”Kompromississa kannatti olla mukana, koska muita palveluita vielä selvitetään eli automaattisesti ei tehdä lakkautuksia, vaan nyt on tehty korkean ylätason päätöksiä, jotka kiertävät vielä vaikutusarviointien kautta aluehallituksen käsittelyyn”, tiivistää vasemmiston ryhmän puheenjohtaja ja neuvottelija Tiina Aavaparta.
Näissä neuvotteluissa kyse on siis isoista linjauksista, mutta päätökset tuodaan yksittäispäätöksinä aluehallitukselle vaikutusarviointeineen, jotka ovat kohdekohtaisia. Tätä ennen tulevat myös hanke- ja toteutussuunnitelmat eli suuri osa nyt tehdyistä palveluverkkoa koskevista päätöksistä toteutuu käytännössä vasta aikaisintaan vuonna 2027 tai sen jälkeen.
”Ei ollut mahdollista saada tulosta, jossa kaikki olisi säilynyt ennallaan, mutta kompromissi turvasi sen, että päätökset arvioidaan perustellusti myöhemmin vaikutuksen arviointeineen ja liikkuvia palveluita aidosti kehitetään. Esimerkiksi järkevää yhteiskäyttöä tai yhteisöllisen asumisen yhteyteen tulevia palveluita. Liikkuvat palvelut voivat olla muissa yksiköissä tai kotona tai muutoin joustavasti ja on järkevää hyödyntää olemassa olevia käytäntöjä ja toimipisteitä”, Aavaparta täsmentää vasemmiston näkemystä neuvottelutuloksesta.
Muihin hyvinvointialueisiin verrattuna Länsi-Uudellamaalla on terveysasemia ja perhekeskuksia, joissa on enemmän palveluita, mutta myös kevyempiä lähiterveysasemia, joiden sisältöä ei ole lyöty lukkoon näissä neuvotteluissa. Vasemmistolle on ollut tärkeää, että kaikkia palveluita ei keskitetä isoihin yksiköihin, vaan neuvotteluissa muodostettiin lähipalveluita turvaava kevennetty versio. Vasemmisto sai neuvotteluissa läpi useita lähipalveluita turvaavia kirjauksia.
Vasemmisto puolusti neuvotteluissa esimerkiksi Karjalohjan ja Sammatin palveluja ja haki ratkaisua, joka olisi voitu yksimielisesti hyväksyä. Vasemmisto sai neuvotteluissa läpi kirjauksen, että perustason palveluita toteutetaan ja vaikutuksia seurataan. Perustason terveyspalvelut ja neuvolapalvelut tulee mahdollisuuksien mukaan tuoda Karjalohjan ja Sammatin alueelle, kun nykyinen terveysaseman sopimuskausi loppuu vuoden 2025 syksyllä. Nykyisiä palveluita ei tosin voida luvata, mutta kokonaan ne eivät voi loppua. Palveluiden laajuus ja muoto selviää myöhemmin ja lopputulemaan on vielä mahdollista vaikuttaa.
Ikäihmisten vuodeosastot keskitetään sairaalakampusten lähelle eli pääasiassa Raaseporiin, Lohjalle ja Espooseen. Vasemmisto neuvotteli mukaan pöytäkirjamerkinnän siitä, että Siuntion terveysaseman vuodeosaston vaihtoehdot selvitetään, eli ainakin vaikutusten arvionti ja asukasarviointi on tehtävä ennen lopullisia päätöksiä. Lisäksi vasemmisto sai neuvotteluissa mukaan pöytäkirjamerkinnät esteellisyyden ja digiesteellisyyden huomioon ottamisesta päätöksenteossa.
Vasemmisto edisti neuvotteluissa myös aktiivisesti liikkuvien palveluiden kehittämistä. Kaikki eivät kaipaa lähipalvelua ja etäpalvelu tukee arkea, mutta osalle lähipalvelu on ehdottoman tarpeellista. Vasemmiston mielestä on pohdittava joustavia tapoja järjestää palveluita esimerkiksi paikallisen koulun yhteyteen tai ikäihmisten yhteisöllisen asumisen oheen. Vaikka neuvolat siirtyvät perhekeskuksiin, työntekijät voivat liikkua lähemmäs asiakkaita. Vasemmisto korostaa myös henkilöstön kuulemista muutosten suunnittelussa. Vasemmisto turvasi neuvotteluissa myös matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita ja järjestöyhteistyön vaikutusten seurantaa.
”Lähiterveysasemakonseptin kehittäminen tulee hieman nopeammin ja toteutuksesta päättää aluehallitus. Syksyn hallintosääntömuutoksissa on vaadittava lautakunnille oikeuksia lausua näistä muutoksista. Tässä on myös kuntalaisille vaikutusmahdollisuuksien paikka”, Aavaparta vinkkaa. Esimerkiksi Raaseporin päivystyksen vaihtoehdot tuodaan aluehallitukselle päätöksentekoon kesäkuun 2024 loppuun mennessä. Palveluverkkopäätösten aikajänteet ovat niin pitkiä, että eniten käytännön arkeen vaikuttavat päätökset jäävät tulevalle, vuonna 2025 valittavalle aluevaltuustolle. Tätä kannattaa pohtia myös ensi vuoden vaaliuurnilla, jos haluaa turvata toimivat lähipalvelut.
Suuret palvelukokonaisuudet muokkautuvat lopulliseen muotoonsa siis ajan kanssa, joten vasemmistolle jäi neuvottelujen jälkeen myös joitakin huolia, koska tarpeellisia muutosesityksiä ei voinut esittää vielä näissä neuvotteluissa. Esimerkiksi ikäihmisten yhteisöllisen asumisen toteutus on käytännössä suuri kysymysmerkki. Vasemmisto on huolissaan myös mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä sosiaalipalveluiden asemasta hyvinvointialueella.
”Olen huolissani siitä, palveleeko tämä konsepti riittävästi koko palveluketjun tasolla. Kuinka turvataan sillat eri palvelumuotojen välillä ja huolehditaan palveluiden saatavuudesta ja saavutettavuudesta?”, Aavaparta listaa vasemmiston huolenaiheita.
Vasemmisto onnistui neuvotteluissa saamaan läpi useita palveluiden alasajoa ja heikentämistä estäviä kirjauksia. Hyvän työn on kuitenkin jatkuttava myös seuraavalla vaalikaudella, jotta palvelut turvataan jatkossakin.
Lisätietoja:
Tiina Aavaparta
tiina.aavaparta@luvn.fi