Kaupunginjohtajat Petra Ståhl Hangosta ja Petra Theman Raaseporista kirjoittivat joulun alla polveilevan mielipidekirjoituksen ”HUS on lähtenyt laukalle…” Etelä-Uusimaassa.
Olen aikaisemmin ollut jäsenenä Husin hallituksessa ja nyt LUVNin valmius- ja turvallisuuslautakunnassa (joka vastaa mm. turvallisuus- ja varautumisjärjestelyjen seuraamisesta alueella) ja haluan kommentoida kirjoitusta.
Kirjoituksen alussa on kuvaus iäkkään hankolaismiehen kohtalosta ambulanssiasiassa. Siitä saa vaikutelman, että ambulanssin henkilökunta on kieltäytynyt kuljetustehtävästä toissijaisen syyn perusteella, eli että se olisi merkinnyt ensihoidon päivystyksen romahtamista Hangossa useiksi tunneiksi.
Pelastuslaitos tekee yhdessä Husin kanssa omavalvontaa asiassa. Tarkoituksena on selvittää, menikö asia kaupunginjohtajien kuvaamalla tavalla. Onko ensihoitoyksikön henkilöstö noudattanut voimassa olevia ohjeita? Edellyttikö tehtävä ensihoitotasoista kuljetusta?
Tapauksen julkinen käsittely on sikäli hankalaa, että siinä tulee tehdä yksilökohtaista potilaan hoitokertomukseen perehtymistä, jolloin saadaan tieto siitä, onko henkilöstö toiminut asianmukaisesti. Koska kyseessä on ymmärrettävästi salassa pidettävä potilasasia, voi viranomainen lausua asiasta julkisuuteen vain yleisellä tasolla. Joka tapauksessa asia selvitetään perinpohjaisesti.
Kirjoitukseen sisältyvä väite ”Kuljetustehtävän hoito olisi merkinnyt ensihoidon päivystyksen romahtamista Hangossa useiksi tunneiksi” ei pidä paikkaansa. Ensihoitoyksikön henkilöstön ei tarvitse eikä tule arvioida sitä, että syntyykö valmiuteen tyhjiö. Se on jatkuvassa valmiudessa olevan ensihoidon kenttäjohtajan tehtävä. Hangon ollessa kyseessä arvion tekee Lohjan kenttäjohtaja. Tyhjiö paikataan Tammisaaresta hälytettävällä ensihoitoyksiköllä, tai ns. valmiussiirtona, jolloin Tammisaaren toinen ensihoitoyksikkö siirtyy päivystämään Hankoon. Ensihoitojärjestelmä on koko Länsi-Uudenmaan laajuinen, ei vain kunnittain toimiva.
Edelleen kirjoittajat toteavat, että ”Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue ei ole kantanut vastuutaan, ja mikä vastuuttominta; samanaikaisesti pelastuslaitoksen ambulansseja on karsittu alueella.”
Husin, LUVNin ja pelastuslaitoksen roolit ja vastuut ensihoidosta ovat menneet kaupunginjohtajilta sekaisin.
Ensihoito on erikoissairaanhoitoa, ja sen järjestämis- ja rahoitusvastuu Uudellamaalla on HUS-yhtymällä, Uudenmaan erillisratkaisun mukaisesti. HUS maksaa yhteistoimintakorvausta, jonka tulee kattaa täysimääräisesti ensihoidon tuottamisesta hyvinvointialueelle aiheutuneet kulut. Käänteisesti sanottuna LUVN ei määrittele ensihoidon kustannuksiin käytettävää rahoitusta. Mm. alueella olevien ambulanssien määrä riippuu Husin antamasta rahoitusraamista.
HUS maksamien yhteistoimintakorvausten, eli ensihoidon tuottamiseen annettujen rahojen niukkuuden vuoksi pelastuslaitos on joutunut sopeuttamaan ensihoitopalveluja. Tilanne pahenee vielä lisää kuluvana vuonna.
Syyllistä tilanteeseen ei kannata hakea LUVNista ja sen valmius- ja turvallisuuslautakunnasta. Se on ilmaissut huolensa rahoituksesta, henkilöstön kuormittuneisuudesta sekä myös yksiköiden kyvystä tarjota riittävät palvelut alueen asukkaille.
Hus Akuutin ensihoitolinja joutuu sopeuttamaan toimintansa siihen rahoitusraamiin, jonka Hus on sille antanut.
Säästöt ja leikkaukset joudutaan tekemään valtion kokonaisrahoituksen tason pakottamana. Silloin arvostelu tulisi kohdistaa maan hallituksen nykyiseen linjaan, ei organisaatioihin, jotka pakon edessä toteuttavat terveydenhuollon alasajoa.
Harry Yltävä
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valmius- ja turvallisuuslautakunnan jäsen