Helmikuun aluevaltuustossa saatiin tilannekatsaus, jonka mukaan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen taloustilanne etenee vakaampaan suuntaan. Kulunut valtuustokausi 2021-2024 on mennyt turvallisessa siirtymässä ja tilanteen vakauttamisessa. Tulevan valtuuston tulee kehittää toimintaa vastaamaan yhä paremmin asukkaiden tarpeisiin.
”Palveluihin ollaan pääosin tyytyväisiä, kun niihin päästään, mutta esimerkiksi takaisinsoittojärjestelmä saa edelleen paljon kritiikkiä. Kasvokkaisen ja puhelinasioinnin rinnalle otetaan pian käyttöön digitaalinen yhteydenottokanava, jossa voi pyytää neuvoja chatissa tai kiireettömästi jättämällä viestin”, muistutti vasemmiston aluevaltuustoryhmän varavaltuutettu Aino Akinyemi.
Hyvinvointialueen ilmasto-ohjelma palautettiin uuteen käsittelyyn ja Vihreät olisivat halunneet ohjelmaan kirjauksen numeerisista tavoitteista. Vasemmiston ryhmä kannatti ehdotusta, mutta asia palautettiin valmisteluun ja tulee uudelleen käsiteltäväksi vaalien jälkeen. Vasemmiston ryhmäpuheenvuoron piti valtuutettu Birgit Aittakumpu, joka peräänkuulutti kunnianhimoa ilmastotavoitteisiin.
Aittakumpu muistutti puheenvuorossaan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen lokakuussa 2024 hyväksytyn strategian kirjauksesta, jonka mukaan toiminnassa edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja sopeutumista. Nyt päätettäväksi tuodun hyvinvointialueen ilmasto-ohjelman mukaan leijonanosa hyvinvointialueen aiheuttamista ilmastopäästöistä on nk. epäsuoria päästöjä eli päästöjä, jotka aiheutuvat muusta kuin hyvinvointialueen varsinaisesta toiminnasta asukkaidensa palvelemiseksi. Tällaiset päästöt muodostuvat esimerkiksi hankinnoista ja ostopalveluista, rakentamisesta ja kuljetuksista.
Toimenpide-ehdotuksina on ohjelmassa listattu noin 53 erillistä toimenpidettä, joita on arvioitu myös vaikuttavuusnäkökulmasta. Arvioinnin mukaan suuri vaikuttavuus on useimmilla toimenpiteillä, jotka sijoittuvat toimenpidekohtaan ”Kestävät toimitilat” ollen samalla juuri epäsuoria päästöjä vähentäviä toimia. Samalla ne ovat toimia, joiden toteuttaminen ei ole vain hyvinvointialueen käsissä, kun esimerkiksi toimitilat eivät ole omassa omistuksessa.
”Hyvinvointialueemme voikin olla kokoaan suurempi ilmastohyvis vaatimalla muita parempaan. Tästä esimerkkinä toimii se, että uudis- ja korjausrakentamisessa kilpailutuskriteerinä voisi olla päästötön työmaa tai se, että suurissa sote-palveluhankinnoissa vaaditaan palveluntuottajilta ilmastosuunnitelmaa”, Aittakumpu muistutti kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyön merkittävyydestä.
Aittakummun mukaan vasemmiston aluevaltuustoryhmässä on nostettu esille kysymys, aiheuttaako toimintojen keskittäminen lisääntyviä ilmastopäästöjä. Kun ilmastosuunnitelmaa päivitetään vuonna 2025 tämän vuoden päästölaskelmien pohjalta, vasemmisto toivoo laskelmaa myös siitä, lisäävätkö liikkumisen päästöt kokonaispäästöjä, vaikka keskittämisellä saavutettaisiinkin päästövähennyksiä tilojen tehokkaamman käytön kannalta.
Tällaisessa laskelmassa tulisi huomioida liikkumisen osalta pidentyneet kuljetukset hoitoyksiköstä toiseen, siis sairaankuljetus, ensihoidon pidentyneet kuljetukset, Kelataksien kuljetukset, potilaiden omat kuljetukset, henkilökunnan pidentyneet työmatkat sekä työntekijöiden lisääntyvä liikkuminen eri työpisteiden välillä.
”Hyvinvointialueemme strategiassa ei mainittu ainoastaan ilmastonmuutoksen hillitsemisestä vaan mainittiin myös sopeutuminen. Muutokset ovat väistämättömiä ja todellisia jo nyt. Helteet tappavat jo nyt Suomessa enemmän ihmisiä kuin vaikkapa liikenneonnettomuudet. Sitä, mitä suunnitelma ei tällä hetkellä huomioi laskelmissa, on se, että myös sopeutumistoimet voivat samalla toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi”, Aittakumpu muistutti.
”Kun huolehdimme pelastustoimen resursseista metsäpalojen torjunnassa, ehkäistään metsäkatoa ja kun varaudumme siihen, että tilojamme joudutaan viilentämään entistä enemmän, joudumme panostamaan pintoihin, jotka heijastavat lämpöä pois rakenteista. Tämä tarkoittaa kattojen ja seinien peittämistä aurinkopaneeleilla, jotka samalla osaltaan tuottavat sähköä. Tai se tarkoittaa viherkatteita, jotka eivät ainoastaan viilennä, vaan auttavat hallitsemaan hulevesiä ja siten vähentävät päästöjä aiheuttavia rakennusten korjaustarpeita”, Aittakumpu linjasi puheenvuorossaan erilaisia sopeutustoimia.
Kokouksessa käsiteltiin myös runsaasti aloitteita liittyen esimerkiksi parisuhdeväkivallan ehkäisemiseen, C-hepatiitin kitkemiseen, kätilöiden kotikäynteihin ja psykiatrisen sairaanhoitajan hyödyntämiseen oppilasterveydenhuollossa.
Lisätietoja:
Birgit Aittakumpu
birgit.aittakumpu@luvn.fi
Aino Akinyemi
aino.akinyemi@luvn.fi