Terveydenhuollossa on jo pitkään mitattu työn tehokkuutta mittaamalla
asiakastapaamisten määrää. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella tämä mittari on otettu
käyttöön myös sosiaalityössä. On kyseenalaista, miten hyvin asiakaskontaktien
mittaaminen oikeasti mittaa työn tehokkuutta, saati työn vaikuttavuutta asiakkaan
tilanteeseen. Terveydenhuollossa ihminen voi usein tulla autetuksi tapaamisen aikana,
mutta sosiaalityöhön kuuluu olennaisena osana asiakkaan asioiden selvittely, ja asioiden
ajaminen, myös ilman asiakkaan läsnäoloa. Jos suoritteiden mittaaminen sopii huonosti
terveydenhuoltoon, niin sosiaalityöhön se sopii erityisen huonosti.
Sosiaalityössä keskeistä on kyllä, että asiakas on mukana omassa asiassaan. Asiakkaan
tapaaminen ja kohtaaminen on hyvin tärkeää. Sosiaalihuollon asiakkuudessa on kuitenkin
ihmisiä, joilla on niin monta asiantuntijakontaktia hoitamassa tämän tai huollettavan
asioita, että asiakas uupuu vastaanottoajoilla juostessa. Sosiaalityössä onkin hyvin tärkeä
nähdä asiakkaan kokonaistilanne ja pyrkiä vähentämään asiakkaan kuormitusta, jotta hän
kykenee vahvistamaan omaa toimijuuttaan omassa elämässään. Eri asiakkuudet vaativat
myös eri määrän työtä. Toisinaan yksi asiakasprosessi on suoraviivainen, toisinaan se
vaatii paljon pohdintaa, moniammatillista yhteistyötä, selvittelyä ja vaikeita eettisiä
päätöksiä.
Nykyjohtamiseen mittarit ovat kuitenkin tulleet jäädäkseen. ”Mitä ei voi mitata, ei voi
johtaa” on usein käytetty ekonomisti Peter Druckerin teesi. Jos kuitenkin mitataan väärällä
tavalla, saadaan vääriä tuloksia. Pahimmillaan mittarit ovat tulostavoitteita ja ne alkavat
johdattaa työn sisältöä. Asiakaskontaktien mittaaminen kertoo sen, kuinka montaa
asiakastapaamista työntekijä on suorittanut. Se ei ole merkityksetöntä, mutta on
ymmärrettävä, että asiakaskontaktisuoritteiden kertomat tulokset ovat rajalliset. Niillä
voidaan verrata esimerkiksi sitä, miten suoritteet suhteutuvat asiakasmäärään. Tai sillä
voidaan vertailla työntekijöiden välisiä suoritteita, jos niin halutaan. Sitä kuinka tehokas
työntekijä on tai kuinka vaikuttavaa muutostyöskentelyä työntekijä saa yhdessä asiakkaan
kanssa aikaan, se ei puolestaan kerro. Kun tähän lisää vielä sen, että suoritteeksi voidaan
eri työpaikoissa merkitä erilaisia asiakastilanteita eivätkä ne ole yhteneväisiä keskenään,
on työn sisällön mittaaminen varsin vaikeasti vertailtavissa suoritteiden avulla.
Veronmaksajien kannattaa olla kiinnostuneita siitä mitä saa vastineeksi rahoilleen, ei siitä
kuinka monta asiakaskontaktia se on vaatinut. Kiinnostavaa verovarojen hyödyllisen
käytön näkökulmasta on siis se kuinka paljon hyvinvointia ja toimeliaisuutta,
yhteiskuntarauhaa ja terveyttä sosiaalityö tuottaa. Sote-uudistuksen yksi tavoitteista
ainakin oli se, että työn tekemisen tapoja kehitetään ja tuottavuutta parannetaan sitä
kautta. Nyt säästöjä haetaan mittaamalla väärää kohdetta, joten on hyvin todennäköistä,
että tällä tavalla uuvutetaan työntekijät, mutta asiakkaat eivät siitä hyödy.
Peräänkuulutammekin sitä, että sosiaalityön vaikuttavuuden mittareiden kehittämiseen
panostetaan ja asiakaskontaktisuoritteista työn tuottavuuden mittarina luovutaan.
Aino Akinyemi
sosiaaliohjaaja
Länsi-Uudenmaan aluevaltuuston varavaltuutettu
Harry Yltävä
sosiaalityöntekijä
Länsi-Uudenmaan aluevaltuuston varavaltuutettu