Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston vuoden 2024 ensimmäisessä kokouksessa käsiteltiin katsaus, jossa tarkastelussa olivat viime vuosi, palvelustrategian käyttö palvelujen verkoston kehittämisessä sekä edellisen vuoden tilinpäätöksen ennakkotiedot. Lisäksi kokouksessa hyväksyttiin alueellinen hyvinvointisuunnitelma vuosille 2024–2026.
Länsi-Uudenmaan Vasemmistoa edustivat kokouksessa Tiina Aavaparta, Birgit Aittakumpu, Birgitta Gran, Aino Akinyemi ja Matti Pajuoja.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen sopeuttamistoimenpiteet etenevät suunnitellusti
Tilinpäätöksen ennakkotietojen perusteella Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on edelleen merkittävä alijäämä eli tilikauden tulos on tappiollinen. Hyvinvointialueen alijäämästä puhuttaessa on kuitenkin tärkeää huomioida, että myös HUS sekä Apotti-järjestelmän alaskirjaukset ovat mukana hyvinvointialueen budjetissa. Hyvinvointialue on pystynyt pysymään suunnitellussa sopeuttamistahdissa, joten alijäämä ei aiheuta merkittäviä toimenpiteitä. Tämä on hyvä uutinen alueen asukkaille, sillä uusia sopeuttamistoimia jo suunniteltujen lisäksi ei todennäköisesti jouduta toteuttamaan.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tilannetta kannattaa tarkastella myös tilastojen valossa. Euroissa hyvinvointialueen alijäämä on neljänneksi suurin, mutta suhteutettuna asukasmäärään neljänneksi pienin. Asukaskohtaisesti suhteutettuna alijäämä on kaikista pienin. ”Tämä kertoo siitä, että maantieteellisesti suurella alueella elää verrattain terve väestö, jonka palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tilanne on siis verrattain vakaa”, tiivistää Länsi-Uudenmaan Vasemmiston aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Tiina Aavaparta.
Inhimillisyys ja palveluihin panostaminen tuottavat säästöjä
Sopeuttamistoimenpiteet on tärkeää suunnitella ja toteuttaa niin, että ne aidosti tuottavat haluttuja säästöjä. Tämä ei ole itsestäänselvyys, vaan pelkkää budjettia tarkastelemalla voidaan tehdä virheitä, jolloin säästöjen sijaan syntyykin lisäkuluja. Alijäämän pienentäminen pitkällä aikavälillä voi vaatia myös investointeja joihinkin palveluihin. Esimerkiksi siirtoviiveet, eli tilanteet, joissa potilaat odottavat siirtoa sairaalasta kuntoutukseen tai muualle perusterveydenhuoltoon, näkyvät pitkänä ylimääräisenä miinuksena budjetissa, sillä jokainen siirtoviivepäivä aiheuttaa kustannuksia. Tämän lisäksi ovat vielä inhimilliset kustannukset, kun potilaat odottavat jatkohoitoon pääsyä ja kuntoutuminen viivästyy.
Siirtoviivepäivät ovat vähentyneet hyvinvointialueella 61 % edellisvuoteen verrattuna. Suuntaamalla toimenpiteitä siirtoviivettä vähentäviin asioihin, kuten perusterveydenhuollon ja kuntoutuksen palveluihin, voidaan säästää kustannustehokkaalla ja inhimillisellä tavalla. Esimerkkinä säästöjä ja merkittävää inhimillistä pääomaa tuottavista investoinneista voidaan käyttää hyvinvointialueelle palkattuja psykologeja ja kuraattoreita. Hyvinvointialueella 48 % lapsiperheiden palveluiden asiakkaista sai avun jo ensimmäisessä kontaktissa. ”Aidosti vaikuttavaan toimintaan ja osaaviin ammattilaisiin panostaminen on tässä selkeästi tuottanut tulosta”, iloitsee Länsi-Uudenmaan Vasemmiston vara-aluevaltuutettu Aino Akinyemi.
Esimerkkinä pelkkää budjettia tuijottavasta ”säästöstä”, joka tuottaa monessa muussa palvelussa ja tukitoimessa merkittäviä lisäkustannuksia, on lastensuojelun jälkihuollon ikärajan alentaminen tilanteessa, jossa Tilastokeskuksen mukaan 87 000 15–29-vuotiasta nuorta on Suomessa työn ja koulutuksen ulkopuolella. Vasemmisto edisti budjettineuvotteluissa sitä, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue pitäisi aiemman 25 vuoden ikärajan voimassa siirtymäaikana. Tätä puolsi myös se tosiseikka, että vuoden 2024 budjetti on suunniteltu tällä perusteella. Vihreiden Saara Hyrkön aloite ikärajan pitämisestä 25 vuodessa hyväksyttiin kokouksessa 26:n aluevaltuutetun voimin. Vastaesityksen teki ainoastaan Kokoomus, jonka mielestä olisi pitänyt noudattaa istuvan hallituksen uutta lainsäädäntöä, jossa ikäraja lasketaan 23:een.
Kulttuuri jäi aloitteesta huolimatta pois hyvinvointisuunnitelmasta
Länsi-Uudenmaan Vasemmiston aluevaltuutettu Birgit Aittakumpu teki aiemmin aloitteen kulttuurihyvinvointisuunnitelman käyttöönotosta hyvinvointialueella. ”Mielestäni kulttuuri ja taide on tärkeä osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, koska kulttuuri lisää yhteisöllisyyttä ja osallisuutta ja näin parantaa hyvinvointia ja kaventaa myös terveyseroja”, Aittakumpu selvittää.
Aittakummun mukaan hyvinvointisuunnitelmassa määritellään tärkeimmät tavoitteet, toimenpiteet ja painopisteet asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen alueella. Länsi-Uudenmaan alueen hyvinvointisuunnitelman painopisteet vuosille 2024–2026 ovat mielen hyvinvoinnin vahvistaminen, terveiden elintapojen tukeminen, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, digitaalisten hyte-palvelujen kehittäminen, tiedolla johtamisen kehittäminen, turvallisuuden edistäminen ja esteettömyyden sekä saavutettavuuden edistäminen.
Hyvinvointisuunnitelmassa määritellään Aittakummun mukaan myös, mitä hyvinvointialue tekee yhdessä muiden toimijoiden kanssa asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Hyvinvointisuunnitelma on tärkeä työkalu, koska siinä asetetaan tavoitteet arjen turvallisuuden edistämiseksi sekä eriarvoisuuden vähentämiseksi.
Aittakummun aloite tuotti toivotun tuloksen ja kulttuurihyvinvointisuunnitelman piti tulla osaksi hyvinvointialueen ensimmäistä hyvinvointisuunnitelmaa. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan kulttuurin osuus puuttui nyt aluevaltuustossa hyväksytystä hyvinvointisuunnitelmasta. Aluevaltuustossa pitämässään kommenttipuheenvuorossa Aittakumpu esitti, että kulttuurihyvinvointisuunnitelma olisi osana tulevia hyvinvointisuunnitelmia ja toivoi, että hyvinvointialueella työskentelevä kulttuurihyvinvoinnista vastaava henkilö olisi asiantuntijana mukana projektissa.
Lisätietoja:
Tiina Aavaparta
tiina.aavaparta@luvn.fi