Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vasemmistoryhmä järjesti 24.9.2026 Vihdin pääkirjastossa kaikille avoimen keskustelutilaisuuden ”Karkaavatko terveyspalvelut Vihdistä?” Keskustelua johdattivat vasemmiston vara-aluevaltuutettu Raine Jakka, aluevaltuutettu ja aluehallituksen jäsen Satu Ahjoniemi, sekä aluevaltuutettu ja Espoon kaupungin valtuutettu Minna Nurminen.
Alueen terveyspalvelut etääntyvät pienemmiltä paikkakunnilta
Keskustelun avasi pitkään Vihdin johtavana lääkärinä toiminut Raine Jakka. Jakka kertasi soteuudistuksen alkuperäisenä tavoitteena olleen perusterveydenhuollon vahvistaminen, sekä saatavuuden, jatkuvuuden ja tasavertaisuuden parantaminen. Jakka näkee, että näillä toiminnoilla olisi saatu terveyseroja korjattua. Tavoitteiden saavuttamisen sijasta sotealueista on tehty säästökoneita. Vasemmiston aluevaltuutettu ja aluehallituksen jäsen Satu Ahjoniemi kertoi Nummelan palvelevan monissa perhekeskuksen palveluissa myös karkkilalaisia.
”Nummela on jo nyt paljon muutakin kuin vain vihtiläisten sotepalvelujen sijaintipaikka. Se on myös ympäröivää aluetta palveleva keskus,” Ahjoniemi tiivisti.
Nummelan vuodeosaston siirrosta enemmän haittoja kuin hyötyä paikallisille
Tällä hetkellä alueella puhututtaa Nummelan vuodeosaston poistuminen ja niiden seurauksena siirtyvät työpaikat Lohjalle, Espooseen ja Raaseporiin. Vuodeosastoa koskeva päätös tehtiin edellisellä valtuustokaudella. Ahjoniemi kuitenkin näkee, että Nummelan – ja samalla koko Vihdin – asema Länsi-Uudellamaalla on melko vahva. Alueelle suunnitellun ison sote-keskuksen valmistelu etenee ja tulee jossain vaiheessa aluehallituksen päätettäväksi. Ahjoniemen näkemys on, että Nummelassa on Länsi-Uudenmaan merkittävä sote-keskittymä, johon tullaan myös naapurikunnista.
Lääkärinä työskennellyt Jakka kertoi vuodeosaston toimimisessa terveyskeskuksen yhteydessä olleen huomattavia etuja potilaan hoitamisessa. Monesti potilashistorian jo ennalta tunteva lääkäri luo luottamuksellista hoitosuhdetta potilaaseen sen sijaan, että potilas lähetetään toistuvasti vieraan lääkärin hoitoon. Paikallisessa vuodeosastossa on myös usein tuttuja potilaita ja hoitohenkilökuntaa, joka voi lisätä potilaan turvallisuudentunnetta. Lisäksi lähialueella toimivalla vuodeosastolla läheiset pääsevät paremmin osallistumaan potilaan hyvinvoinnin ylläpitoon. Espoon yksikköön pääsy arvelutti, sillä suoraa joukkoliikenneyhteyttä Jorviin ei ole.
Jo puoli miljoonaa suomalaista ulosotossa sote-maksujen vuoksi
Terveyskeskusmaksujen tulevat huomattavat korotukset kasvattavat myös terveyseroja hyvin toimeentulevien ja heikommin toimeentulevien välillä. Maksuja on nostettu Orpo-Purran hallituskauden aikana yli 70%. SOSTEn selvityksen mukaan viime vuonna ulosottoon päätyi yli puoli miljoonaa julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksua.
Asiakasmaksujen lisäksi järjestöleikkaukset herättivät puhetta illan aikana. Mielenterveystyön toimintamahdollisuuksien alasajo kauhistutti yleisön vapaaehtoistyöntekijää, joka kertoi Vihdissä mielenterveystyön olevan vahvasti järjestöpohjaista. Moniin vastaaviin järjestöihin on nyt kohdistumassa tuntuvia leikkauksia hallituksen taholta. Vasemmiston aluevaltuutettu Minna Nurminen jakoi tämän huolen ja kertoi kaikkien hyvinvointialueiden pyrkivän vaikuttamaan hallitukseen. Hänen mukaansa ennaltaehkäisevällä työllä on ollut esim. nuoriin selvää hyötyä ja tulevaisuuden uskoa vahvistavaa vaikutusta.
Digipalveluiden yleistyminen ja omalääkärimalli herättivät keskustelua
Tilaisuudessa puhutti myös terveyskeskuksen ajanvarauksen takaisinsoittojärjestelmän hankaluudet ja digipalveluiden käyttövaikeudet varsinkin vanhemman väestön keskuudessa. Digitaalisten palveluiden suunnittelijana toimiva Nurminen korosti kaikkien eri käyttäjäryhmien kohtaamista myös digipalveluiden osalta.
”Digipalvelut on nähty hopealuotina ja kuvitellaan, että niillä ratkaistaan kaikki, vaikka ne ovat vain osa ratkaisua,” Nurminen tiivisti.
Jakka pohti omalääkärijärjestemän tarvitsevan toimiakseen toista tuhatta julkisen puolen lääkäriä lisää. Varavaltuutettu perusteli tätä sillä, että Suomessa on 4000 lääkäriä per potilas vähemmän kuin suurimmassa osassa Euroopan maita. ”Kun perusterveydenhuolto on kunnossa, erikoissairaanhoidossa tulee säästöjä”, varavaltuutettu Jakka summasi illan.